Johdanto
Viime päivinä olen usein miettinyt, onko minusta tullut huonokuuloinen, huonokuuloinen siinä mielessä, että huomaanko yhä tärkeät asiat vai hallitsevatko elämässäni merkityksettömät asiat.
Teistä tuntuu samalta kuin minusta, minulla on niin monia asioita käsiteltävänä.
On Ukrainan sota, jota ajattelen paljon. Ajattelen myös paljon lasteni ammatillista tulevaisuutta, sillä he kaikki asuvat edelleen luonamme. Entä sitten talous? Pystymmekö me perheenä tulemaan toimeen 5 prosentin inflaatiolla? Minä en saanut 5 prosentin palkankorotusta. Onko autolla ajaminen vielä kohtuuhintaista?
Mikä on yhteisön seuraava askel? Miten tämä elvytysohjelma käynnistetään?
Sitten joskus otan ongelmia töistä iltaan. Yritän välttää sitä ja pitää työ- ja yksityiselämän melko selvästi erillään, mutta silti joskus ottaa joitakin ongelmia mukaansa ja miettii niitä edelleen.
Sitten minulla on muutama rakennustyömaa talossa, joista osa on hyvin pitkällisiä ja joissa en ole juuri edistynyt.
Monia asioita, jotka usein hukuttavat teidät, ja uskon, että useimmat meistä tuntevat samoin. Joillakin voi olla myös terveysongelmia, jotka jopa pelottavat heitä.
Yhtäältä nämä aiheet kaikki jotenkin pysyvät, toisaalta myös jotkut asiat laitetaan jossain vaiheessa sivuun.
Jes. 6:9,10; ELB:ssä on tuomion sanoma Israelin kansalle, jota minun täytyi ajatella, kun käsittelin näitä monia asioita. Käytän tarkoituksella vanhempaa käännöstä, koska siinä on niin kauniita kuvaannollisia ilmaisuja.
En halua tulkita tätä tekstiä tänään, mutta haluaisin tarkastella tätä metaforaa.
Otetaan esimerkiksi Ukrainan sota. Kun se alkoi, istuin sairaana sohvalla ja katselin joka päivä mediakirjastoista sitä käsitteleviä erikoisohjelmia. Sillä välin korvani ovat muuttuneet hieman kuurommiksi. Seuraan edelleen uutisia internetistä, mutta huomioni on hiipumassa. Jemenin sota ei ole koskaan kiinnostanut minua niin paljon, se on kauempana, vaikka siellä ihmiset ovat luultavasti vielä huonommassa asemassa kuin Ukrainassa.
Jesajan raamatunteksti viittaa tietysti tuon ajan Israelin suhteeseen Jumalaan, mutta siitä huolimatta löydän näitä ilmaisuja, kuten "lihava sydän", "huonokuuloinen" ja "liimautuneet silmät", myös omasta elämästäni, en ainoastaan Jumalaa kohtaan vaan myös lähimmäisiäni koskevien asioiden suhteen.
Millainen sen pitäisi olla?
Perustehtävä
Uskon, että meillä kristityillä on perustehtävä täällä maan päällä. Minusta tämä on hyvin kuvattu Jeremian 29:4-7:ssä; NL. Teksti kertoo itse asiassa maanpaossa olevasta Israelista, mutta se on hyvä kuva meille, koska kotimme kristittyinä on itse asiassa taivas, mutta me elämme maan päällä.
Vanhemmat käännökset kirjoittavat tähän "etsi kaupungin parasta" tai "etsi kaupungin rauhaa".
Teksti voidaan tiivistää seuraavasti: Asu täällä, nauti elämästä ja yritä parantaa tilannetta täällä, missä asut. Rukoilkaa asuinpaikkanne puolesta. Meille kristityille tähän kuuluu myös se, että kerrotte muille Jeesuksesta Kristuksesta, sillä Jeesus on parasta, mitä ihmiselle voi tapahtua.
Tämä normaali järjestys elää luonnollisesti sisältää monia niistä asioista, jotka luettelin alussa. Ehkä esimerkiksi Babyloniassa oli tuohon aikaan myös inflaatio, jolloin israelilaiset joutuivat käsittelemään myös tätä asiaa. Voinko tulla toimeen tuloillani?
Rikas viljanviljelijä
Haluaisin tarkastella toista esimerkkiä (Luuk. 12:16-20; NL):
Okei, viljanviljelijällä ei ollut nyt inflaatio-ongelmaa. Mutta hänen liiketoimintansa oli hyvin menestyksekästä, ja hän joutui selviytymään siitä. Hän luultavasti antoi kymmenykset ja ehkä lisäksi hyväntekeväisyyteen.
Ja hänen oli tehtävä liiketaloudellinen päätös. Mitä hän tekee voitoilla? Varastointikapasiteetin lisääminen ei ole tällaisessa tapauksessa väärin.
Mutta hän jätti huomiotta tärkeimmän asian kaikista elämänsä asioista. Hänen elämänsä päämäärä oli ilmeisesti aineellinen, huoleton elämä. Siitä haaveilevat monet ihmiset vielä nykyäänkin.
Jos ymmärrän tekstin oikein, ei ole edes väärin kerätä rikkauksia maan päällä, mutta on väärin, jos ei pyydä rikkauksia Jumalalta.
Millaista se on kaikkien meitä askarruttavien asioiden kanssa? Millainen rooli rikkaudellamme Jumalan kanssa on tässä? Uskon, että näitä kysymyksiä voi kysyä itseltään vain henkilökohtaisesti.
Rikkaudet Jumalan kanssa
Mitä rikkaus on Jumalan kanssa?
Tutkin kerran koko Raamatun sanaa "rikkaus" useista eri käännöksistä. bibleserver.comin käyttäminen toimi varsin hyvin. Tietenkin etsin kohtia, jotka eivät käsitelleet maallista rikkautta.
Oivallus, ymmärrys, viisaus
Ensimmäinen asia, joka pisti minua silmään, oli kuningas Salomo. Kirjassa 1. Kun. 3:9 Salomo pyytää ymmärtäväistä sydäntä, jotta hän voisi toimia oikein. Hän saa sen ja hän saa myös rikkautta, ja luulen, että Jumala haluaa ilmaista, että ymmärrys ja viisaus ovat yhtä hyviä tai jopa parempia kuin rikkaus.
Tieto itsessään on myös aarre, mutta ymmärrys ja oivallus ovat todellista rikkautta.
Sitten on vielä
Jumalan pelko
Jesaja 33:6b; GN kuvailee Israelia koskevaa profetiaa, ja siinä kuvataan Jumalan pelon tai Jumalan kunnioittamisen arvoa:
Miksi Herran kunnioitus tai Jumalan pelko on rikkaus?
Kyse ei ole pelosta, vaan sen ymmärtämisestä, että joku toinen on yläpuolellani.
En tiedä kaikkea, teen virheitä, ja siksi haluan pysyä nöyränä ja suhtautua nöyrästi myös muiden virheisiin. Olen myös saanut monia asioita ansaitsemattomasti ja haluan olla niistä kiitollinen.
Jos luulen aina tietäväni tarkalleen, mitä tapahtuu, jos vaikenen virheistäni ja tukahdutan ne, jos luulen, että minulla on kaikki hallinnassani ja että olen vain itse tehnyt töitä kaiken eteen, elän hyvin huonoa elämää, koska virheet huomataan jossain vaiheessa, koska silloin minusta tulee hankala ja koska epäonnistuminen voi todella heittää minut pois kurssilta.
Jumalanpelon aarteen avulla voin tulla Jumalan luo epäonnistumiseni kanssa. Tiedän, että hän on kaiken yläpuolella ja auttaa minua.
Tämä on jumalisuuden todellinen rikkaus.
Jumalan armo
Sitten löysin termin "rikkaudet" yhteydessä "armoon" (Ef. 1:7,8; ELB):
Jeesuksen Kristuksen kautta syyllisyytemme on annettu anteeksi. Voimme aloittaa alusta Jumalan edessä, ja tämä antaa meille myös voimaa pyytää anteeksiantoa niiltä, joiden kanssa olemme jollain tavalla syyllistyneet.
Sekin on todellista rikkautta.
Jumalan sana
Raamattu, Jumalan Sana, on meille rikkaus. Sen lisäksi, että Psalmissa 119 on lukemattomia jakeita siitä, kuinka arvokas Jumalan Sana on, on jännittävä selitys Jumalan Sanan arvosta Matt. 13:10-16; NL:
On Jumalan lahja ymmärtää ja tunnistaa Raamatun rikkaus. Ihminen pysyy aina oppijana, mutta meillä on siihen tarvittavat avoimet korvat ja silmät. Ja sen pitäisi olla rukouksemme, että silmämme pysyvät näkevinä ja korvamme kuulevina.
Jumalan siunaus
Toinen rikkaus on Jumalan siunaus. Room. 15:29; NL:ssa se on yhdessä lauseessa:
Jumala haluaa, että voimme hyvin, että koemme hänen apunsa ja läheisyytensä myös vaikeina aikoina.
Näin tehdessämme toivomme luonnollisesti, että saamme kokea ja vastaanottaa paljon tästä rikkaudesta täällä tässä talossa.
Psalmi 36:9; NEÜ sanoo.
Kyse ei tietenkään ole rakennuksesta, vaan paikasta, jossa palvomme yhdessä, jaamme, laulamme yhdessä ja kuuntelemme yhdessä sitä, mitä joku kertoo täällä Raamatusta.
Uskon, että tämä on myös meille tärkeä rukous, että saamme yhä uudelleen ja uudelleen Jumalan rikkauksista.
Oikea priorisointi
Ja miten varmistamme, että asetamme asiamme oikein tärkeysjärjestykseen, ettemme unohda kaikissa asioissamme pyytää rikkauksia Jumalalta?
Tärkeintä lienee kääntyä Jumalan puoleen yhä uudelleen ja uudelleen. Ehkä meistä on tullut hieman kuuroja joillekin tärkeille asioille, ehkä sydämemme on hieman lihonut.
Löysin muutamia lauseita, jotka olivat mielestäni tyylikkäitä.
Psalmissa 40:7; ELB, Elberfelder sanoo "korvat, jotka olet kaivanut minulle". Muissa käännöksissä sanotaan: "Sinä olet antanut minulle korvat", "Sinä olet avannut korvani", mutta tämä "kaivanut" ilmaisee itse asiassa sen, että Jumalalla on jo ponnisteluja kuulovikamme voittamiseksi. Haluan kuulla yhä uudelleen ja uudelleen, mikä on Jumalalle tärkeää elämässäni.
Toinen melko vaikuttava muotoilu on Jesajan 42:23; ELB:
"Kuunnella", kuka on edes halukas kuulemaan?
Olemmeko valmiita antamaan sydämemme rasvattomaksi silloin tällöin?
Vain oikealla asenteella voimme käsitellä kaikkia asioita ja ongelmia asianmukaisesti.
Tähän voimme pyytää Jumalan apua (1. Piet. 5:7; NEÜ):
tai (Fil. 4:6, NL):
Ja tässä ollaan taas Jumalan pelon kanssa. Kaikki riippuu jotenkin siitä. Ja vain tällä tavoin voimme käsitellä asioitamme ja ongelmiamme kunnolla.
Yhteenveto
Yhteenveto.
- Jokaisella meistä on monia asioita, jotka työllistävät meitä. Mutta kysykäämme itseltämme: Olemmeko kenties jo tulleet kuuroiksi asioille, jotka ovat tärkeitä Jumalalle? Onko sydämemme lihonut?
- Perustehtävämme on elää täällä ja etsiä ja rukoilla parasta elinympäristöllemme.
- Kaikissa asioissa ei saa unohtaa rikkauksia Jumalan kanssa, muuten toimii typerästi.
- Mitä rikkaus on Jumalan kanssa?
- Oivallus ja ymmärrys
- Jumalan pelko
- Jumalan sana, Raamattu
- Jumalan siunausta, sillä Jumala tarkoittaa hyvää kanssamme, ja toivottavasti myös me koemme Jumalan rikkauden täällä seurakuntasalissa.
- Miten priorisoida oikein? Rukoilkaamme, että Jumala antaisi meille korvat kuulla, jotta voimme tuoda asiat takaisin korviemme ulottuville. Ja asiamme, huolemme, voimme kaikki tuoda Jumalan eteen, hän huolehtii meistä. Ja niin päädymme jälleen Jumalan pelkoon.