Viimeinen

Johdanto

Tunnen itseni melko ylikuormitetuksi tällä viikolla. Saarna ei sopinut minulle lainkaan, mutta jos olen rehellinen, se on oma vikani.

Teemme saarnatapaamiset monta viikkoa etukäteen, ei ole muuta mahdollisuutta, eikä tietenkään useinkaan tiedä, kuinka paljon stressiä saarnaa edeltävällä viikolla on. Ja tällä viikolla minulla oli joka ilta jotain ja pystyin aloittamaan vasta lauantaina, eilen, saarnan.

Normaalisti viikon valmistautuminen riittää minulle, mutta tällä kertaa virheeni oli se, että minun olisi pitänyt aloittaa hieman aikaisemmin, koska kaksi viikkoa sitten tiesin, että viikosta tulisi stressaava ja sitä ennen minulla olisi ollut riittävästi aikaa valmistautua rennosti.

No, minun virheeni, mutta näin päädyin aiheeseen "taakka" aivan luonnollisesti.

Tunnen muuten tämän termin myös ammatillisessa ympäristössäni, IT-alalla.

Kun järjestelmä on kuormitettu, se on todella kuormittunut. Jos esimerkiksi kuvitellaan, että online-videopalvelussa on yksi tietokone ja puolet Saksasta katsoo siellä illalla elokuvaa, niin tämä tietokone on todella kuormittunut. Todellisuudessa kuormitusta jakavat tietysti monet tietokoneet.

On myös niin sanottu kuormitustesti. Jos olemme esimerkiksi kehittäneet uuden ohjelman, jonka osat toimivat eri tietokoneilla, on mielenkiintoista tietää, miten ohjelma käyttäytyy kuormitettuna. Tällöin kirjoitamme testejä, jotka kuormittavat uutta ohjelmaa monilla pyynnöillä lyhyessä ajassa ja katsomme, mitä tapahtuu.

Kokonaisuuden tarkoitusta voi ehkä verrata autoon. Jos uutta autoa testataan tehtaalla vain suoralla testiradalla, ei vielä tiedetä, miten se käyttäytyy kapealla, mutkaisella vuoristotien varrella.

Ja sama pätee ohjelmistokehityksessä. Simuloit lukemattomia käyttäjiä ja pyyntöjä ja yrität ylikuormittaa järjestelmää. Sitä kutsutaan savutestiksi, sen on tarkoitus savuta. Tiedämme tämän koneista: jos se savuaa, olet ylikierroksilla.

Tällaiset skenaariot tapahtuvat yleensä yllättäen, kun ohjelma on tuotannossa, eli kun sitä käytetään todellisuudessa oikeiden käyttäjien toimesta. Ja tällaisista skenaarioista halutaan tietää mahdollisimman paljon etukäteen, jotta niitä voidaan ehkä ehkäistä paremmin tai ainakin reagoida niihin paremmin.

Mutta tänään emme halua puhua tietotekniikasta vaan meistä ihmisistä. Ehkä joku teistä on jo nyt raivoissaan, koska tunnette olevanne jatkuvassa rasituksessa.

Kuormitus periaatteessa

Löydämme Raamatusta muutamia asioita aiheesta "taakka", esim. Galatalaiskirjeessä 6:5; NGÜ

Muut raamatunkäännökset kirjoittavat tähän (ELB):

tai myös nykyaikaisemmin (NEÜ):

tai (NL):

"Taakka", "taakka", "vastuu", sanat ilmaisevat itse asiassa samaa asiaa, mutta eri painotuksella. "Taakka" ja "kuorma" kuulostavat melko kielteisiltä, ikään kuin "rasittavilta", kun taas "vastuu" kuulostaa melko neutraalilta, jopa enemmänkin haasteelta.

Mutta säkeistö ilmaisee ehdottomasti sen, että jokaisella on oma henkilökohtainen taakkansa ja, tulkitsen sen niin, myös tuntee tämän taakan henkilökohtaisesti, aivan yksilöllisesti.

Tämä käy hyvin selvästi ilmi myös edellisistä jakeista, Gal. 6:3,4; NL:

Aina voi löytää ihmisiä, joilla menee paremmin, ja aina voi löytää ihmisiä, joilla menee huonommin.

Nämä kaksi jaetta ilmaisevat hieman sitä tasapainoilua, jossa olemme. Toisaalta tuntee mitä tuntee, on ehkä todella ylikuormittunut, tuntuu, että huuruaa, ja toisaalta omat ongelmat eivät ole tärkeämpiä kuin toisten ongelmat. Eli oman mielentilan lisäksi on aina otettava muiden näkökulma huomioon vertailematta itseään.

Koska edellisessä jakeessa (menemme tässä tänään taaksepäin) sanotaan (Gal. 6:2; NEÜ):

On siis oikein, vertailematta itseämme, nähdä toisen taakat ja kantaa niitä kanssamme, ja tähän kuuluu myös se, että jaamme omia taakkojamme jollakin tavalla.

Kuinka paljon taakat vievät elämäämme?

Psalmissa 90:10 (Uusi testamentti) sanotaan:

En voi oikein jakaa tätä raamatunjakeen jakeen. Kulunut viikko oli hyvin stressaava, mutta en voi sanoa, että viimeiset 55 vuotta olisivat olleet enimmäkseen vain vaivaa ja taakkaa.

Mutta se on tietysti myös oma henkilökohtainen tuntemukseni.

Vertailu on tyhmää

Miten käsittelemme taakkaa? Vertailu on tyhmää, sen olemme jo oppineet. Mutta siitä ei voi aina oikeasti vapautua.

Jeesukselta on mielenkiintoinen vertaus, jossa työntekijöitä palkataan päivätyöhön viinitarhaan, toiset aikaisin aamulla, toiset juuri ennen sulkemisaikaa, ja kaikkien kanssa viinitarhan omistaja on neuvotellut saman palkan, denarin. Tämä vertaus on oman saarnansa arvoinen, mutta haluan päästä siihen näkökulmaan, että ne, jotka kantoivat koko päivän taakkaa, halusivat sen jälkeen enemmän, kun he näkivät niiden, jotka työskentelivät vain hetken, saavan saman.

Todellisessa työelämässä tämä on tietysti jotenkin epäreilua ja johtaisi todennäköisesti siihen, että useimmat työntekijät ilmoittautuisivat vasta seuraavana päivänä iltapäivällä.

Mutta tällä vertauksella on syvempi merkitys. Tämän päivän palkka oli sopiva, oli hyvä, mutta koska toinen sai vielä enemmän, ensimmäinen työntekijä oli tyytymätön. Tässä meillä on taas: vertailu on tyhmää.

Ja näen tässä myös toisen merkityksen: enemmän kuormaa ei tarkoita enemmän palkkaa. Kuljetusliikkeessä näin varmaan onkin, mutta kristillisessä elämässä et saa enemmän palkkaa, jos kuljetat enemmän kuormaa. Päinvastoin, tämän odotus, tämä ajattelu sinänsä on minusta väärin. Se on ristiriidassa hyväntekeväisyyden kanssa.

Esimerkki lakitekstistä 2. Moos. 23:5; NL:

Tässä näet empatiaa, myötätuntoa, vihollista ja vihollisen aasia kohtaan. Jos otat tässä laskelmoivan lähestymistavan, olisit mieluummin julkaissut kuvan romahtaneesta aasista Facebookissa. Näin tehdessäni olisin voinut vahingoittaa vihollistani ja saada etua.

Koska viholliseni yrittää myös vahingoittaa minua, muuten hän ei olisi viholliseni.

Mutta se ei ole oikea tapa. Laskelmointi ja hyväntekeväisyys eivät sovi yhteen.

Taakan käsitteleminen

Palatkaamme kysymykseen: Miten taakkaa käsitellään?

Vuorisaarnan jakeessa Matteuksen evankeliumissa 6:34 on jae, joka vaikuttaa rennolta.

Muut käännökset kirjoittavat tähän "taakan" sijasta "vitsaus" tai "paha". Toivottavasti se ei ole aina niin paha.

Ensi silmäyksellä tämä jae kuulostaa siltä, että pitäisi aina elää päiväänsä ilman suunnitelmaa; silloin olisin tehnyt kaiken oikein. Mutta se ei tunnu siltä.

Mutta tämä jae on myös nähtävä asiayhteydessä, ja kohta alkaa huolenpidolla ruoasta, juomasta ja vaatteista, eli huolenpidolla perustarpeista.

Ja tässä voimme luottaa siihen, että Jumala huolehtii meistä, joka päivä. Voimme sitten suunnitella ja rakentaa elämämme tältä pohjalta.

Jokaisen päivän taakat eivät katoa, mutta jo siitä on apua, jos elämämme perusta on jähmettynyt Jeesukseen Kristukseen. Jumala huolehtii meistä.

Siitä huolimatta meidän on käsiteltävä taakkamme.

Tehtävien luovuttaminen / jakaminen

Jotkut taakat ovat varmasti omaa syytämme. Jos esimerkiksi otat liian monta tehtävää, se voi todella uuvuttaa sinua.

Hyvä esimerkki tästä löytyy Vanhasta testamentista, 2. Mooseksen kirjasta 18:13-27, jossa kuvataan, miten Mooses johti tuolloin Israelin kansaa. Lisäksi hänen oli otettava vastuulleen oikeudenhoito ja hoidettava jokainen tapaus henkilökohtaisesti.

Hänen appensa Jittro oli käynyt hänen luonaan tuolloin ja kommentoi asiaa seuraavasti:

Hän suosittelee sitten, että hän delegoi tehtäviä ja nimittää tuomareita:

Tähän kuuluu myös se, että luotat siihen, että muutkin pystyvät hoitamaan työn.

Tehtävien luovuttaminen, jakaminen, luottamus siihen, että muillakin on hyviä ideoita, että muutkin välittävät yhteisöstä, se on oikea lähestymistapa.

Ja tietenkin, silloin kuten nytkin, (pysyvä) tehtävä koskee jokaista kristittyä (Luuk. 10:2; NEÜ):

Katkeruus

On muitakin tapoja, joilla ihminen voi aiheuttaa itselleen tarpeettomia taakkoja. Yksi niistä on katkeruus (Hepr. 12:15, NL).

Tämä pätee ihmisryhmään, mutta se pätee myös minuun henkilökohtaisesti. Viljelty katkeruus painaa teitä pitkällä aikavälillä, ja vain anteeksianto auttaa teidät siitä pois. Tämä ei tietenkään tarkoita huonojen kokemusten tukahduttamista tai niiden lakaisemista maton alle, eikä se välttämättä tarkoita sovintoa. Se olisi mukavaa, mutta se ei aina toimi.

Rentoutuminen

Toinen asia on löytää sapatti tietyssä muodossa itselleen.

Jer. 17:22; LUT:ssa on sapattikäsky Israelin kansalle:

Meille kristityille sapatti ei enää päde tällä tavalla (sekin olisi oma saarnan aiheensa), mutta ota itsestäänselvyytenä se, että et kanna mitään taakkaa yhtenä viikonpäivänä. Yleensä tämä on meille sunnuntai. Iltapäivällä työtietokone jää pois päältä, kansiot laukkuun ja teet jotain, mitä olisit muutenkin halunnut tehdä. Ei ole väliä, jätä vain taakkasi. Huomenna ne tulevat joka tapauksessa takaisin.

Muutama viikko sitten tein puusta ksylofonin. Teki vain mieli. Se roikkuu nyt seinällä, mutta sen rakentaminen oli hauskaa.

Aina ei tietenkään voi jättää kaikkea, jotkut joutuvat tekemään töitä sunnuntaisin. Mutta löydä aika, jolloin voit jättää taakkasi syrjään ja tehdä jotain itsellesi.

Synnin taakka

Huono omatunto on fakiirin tyyny.

Oikeastaan sanonta kuuluu: hyvä omatunto on lempeä lepotyyny.

Tietenkin teemme syntiä joka päivä, joskus tahallisesti, toivottavasti useammin tahattomasti, joskus vakavammin, joskus vähemmän vakavasti.

Ja samalla teemme usein asioita, joita muut ihmiset voivat perustellusti syyttää meitä vastaan.

Mutta me kristityt tiedämme, mihin sen laittaa.

Room. 11:27 (UT) sanoo sen niin hyvin:

Jos olemme päättäneet Jeesuksen Kristuksen puolesta, niin silloin olemme tässä liitossa ja voimme aina tarvittaessa tuoda syntitaakkamme hänen luokseen ja saada vapautuksen.

Ja se muuttaa meitä. Ja me voimme selvittää sen, mitä muut ovat oikeutetusti syyttäneet meitä, ja pyytää anteeksiantoa.

Taakka muiden kautta

Joku toinen on tehnyt jotain, mikä rasittaa minua. Toinen henkilö on syyllinen. Usein, kun tunnemme itsemme taakaksi, nousee sisäänpäin osoitussormi, jossa osoitamme jo syyllistä osapuolta.

Ja tietysti usein muut ovatkin syyllisiä ongelmiimme. Esimerkiksi Vanhassa testamentissa on usein tapauksia, joissa toinen kansa aiheuttaa Israelille vaikeuksia, rasittaa sitä. Ja Jumala auttaa, kun Israel kääntyy hänen puoleensa.

Myös me voimme joutua toisten taakaksi, esimerkiksi kun joudumme rikoksen uhriksi, kun meitä kiusataan ja niin edelleen. Jokainen on varmasti kokenut tätä tarpeeksi.

Ainoa, mikä tässä todella auttaa, on antaa anteeksi rikoksentekijälle. Kuten sanoin, tämä ei tarkoita sitä, että asiat lakaistaan maton alle tai jätetään rikokset ilmoittamatta. Se on päätettävä jokaisen itse. Mutta Jumalan kanssa on päästävä rauhaan, mahdollisesti pitkän kivuliaan vaiheen jälkeen.

Aina ei kuitenkaan ole niin helppoa syyttää muita omasta taakastaan. Ei ole harvinaista, että taakan osallisilla on erilaisia käsityksiä siitä, kuka on syyllinen. Nöyryyttä tässä todellakin vaaditaan.

Haluaisin havainnollistaa tätä lyhyellä esimerkillä (Sananlaskut 27:3; NEÜ):

Kuka nyt on hölmö ja kenellä on taakka?

Olimme toissapäivänä puhuneet lyhyesti myös Dunning-Kruger-ilmiöstä. Tämä efekti kuvaa epäpätevien ihmisten kognitiivista vääristymää, jossa he yliarvioivat omia tietojaan ja kykyjään. (En olisi voinut itse tehdä tätä lausetta, se on kopioitu Wikipediasta).

Jos tämä piirretään käyränä, tulos on Mount "Stupid".

Jos tietää vähänkin, luulee nopeasti olevansa asiantuntija ja ilmaisee itseään sellaisena. Silloin olet Mount Stupidin huipulla. Jos sitten opit lisää, ymmärrät lopulta, että sinulla on vielä paljon opittavaa, ja sinusta tulee nöyrempi ja varovaisempi.

Olemme luultavasti kaikki olleet tämän vuoren huipulla useita kertoja.

Niinpä toisten tyhmyys voi olla suuri taakka, mutta meidän pitäisi olla varovaisia ja nöyriä sen suhteen, kuka on tyhmä kyseisessä tapauksessa.

Apua

Avusta ilmoitetaan Vanhassa testamentissa, esimerkiksi Psalmissa 68:20:

Taakoista ei tietenkään pääse eroon, mutta Jumala kantaa ne.

Myös Jeesus Kristus korostaa tätä tunnetussa kohdassa Matt. 11, 28-30; NL:

Me löydämme apua Jeesuksesta. Hän kantaa kanssamme ja auttaa meitä.

Ja jos tämä ei riitä meille lohdutukseksi, kristittyinä meillä on vielä perimmäinen lupaus 2. Kor. 4:17; NL:

Yhteenveto

Yhteenvetona.

• Taakka on jotain hyvin henkilökohtaisesti koettua ja se voi tietysti olla kuormittavaa.
• Vertailematta on tärkeää, että autamme toisiamme taakkojen kanssa, ilman odotusta palkkiosta, vaan ainoastaan hyväntekeväisyydestä
.
• Omaa taakkaansa voi vähentää esimerkiksi jakamalla tehtäviä ja tekemällä tehtäviä yhdessä eikä yksin
.
• Viljelty katkeruus on taakka, jonka voi laskea
• pois
• anteeksiantamuksen kautta.
Silloin tällöin
• pitäisi laittaa taakka syrjään ja tehdä jotain itselleen
. Toki
• myös synti aiheuttaa taakkaa, mutta Jeesuksen kanssa tehdyn liiton kautta hän ottaa meiltä pois syntien taakan
.
• Myös muut voivat kuormittaa meitä, ehkä ei niin usein kuin kuvittelemme
.
• Mutta olkaamme nöyriä tilanteen arvioinnissa. Ja
ehkä tieto Dunning-Kruger-ilmiöstä tekee meistä myös hieman nöyrempiä.
• Saamme apua Jeesukselta, joka antaa meille lepoa taakkojen kanssa, auttaa meitä ja opettaa meille, että taakat kevenevät, koska hän jakaa ne.
• Ja meitä kristittyjä odottaa mittaamattoman suuri kirkkaus, joka kestää ikuisesti
• .